Telemark – historia

Kun puhutaan Telemark-hiihdon historiasta, puhutaan samalla modernin hiihdon ja hiihtourheilun synnystä. 1800-luvun Norjassa hiihdosta tuli huvia ja urheilua. Yli sadan vuoden jälkeen vanhat opit kaivettiin jälleen unholasta.

Telemark-hiihdon historia alkaa 1800-luvun puolivälin Norjasta, Telemarkin maakunnasta. Morgedalin laaksossa elellyt köyhä ja konstailematon Sondre Norheim syntyi kuvainnollisesti sukset jalassaan, kuten norjalaisista niin usein sanotaan. Sondre oli kuitenkin poikkeuksellisen taitava ja poikkeuksellisen omistautunut asialleen – aikansa hiihtopummi, jota pidetään kiistatta modernin hiihdon isänä.

Hiihdetty oli toki aiemminkin, Norjassa, Suomessa ja monessa muussakin pohjoisessa kolkassa, jossa olosuhteet, välimatkat ja ravinnonhankinta sitä edellyttivät. Sondre Norheimin Norjassa hiihdosta kehittyi kuitenkin huvia ja urheilua. Kun Norjan pääkaupungissa Kristianiassa, nykyisessä Oslossa, järjestettiin vuonna 1868 yhdet maailman ensimmäisistä hiihtokilpailuista, Sondre Norheim ystävineen pakkasi reppunsa ja hiihti kisapaikalle yli 200 kilometriä. Loppu on hiihdon historiaa.

Ylivoimaa

Telemarkilaiset miehet olivat ylivoimaisia. Norheim voitti kilpailun, esitteli maailmalle uuden käännöstyylin ja uudenlaiset välineet. Paitsi telemarkilaiseksi ristityn käännöksen, hän esitteli myös silloin christianiaksi ristityn parallel-käännöksen, joka aikanaan vakiintui käyttöön alppihihdossa. Christianiasta Norheimin opit levisivät lähinnä norjalaisten opiskelijoiden mukana ensin Eurooppaan ja myöhemmin uudelle mantereelle.

Tekniikan lisäksi Norheim keksi muutamat perusasiat, jotka vaikuttavat välineissä vielä tänäkin päivänä. Hänen rakentamansa suksi oli totuttua lyhyempi ja siinä oli sivuleikkaus. Lisäksi hän esitteli kannantaussiteen. Nämä seikat helpottivat olennaisesti suksen käsittelyä hypyissä ja käännöksissä. Myöhemmin 1900-luvun alkupuolella sukset saivat Keski-Euroopassa teräskantit ja lisää tukevuutta haettiin lukitsemalla kantapää sukseen.

Uusi nousu

Telemark-hiihto vaipui unohduksiin, kunnes 1970-luvun Yhdysvalloista alkoi kuulua kummia. Muutamat takamaastoista innostuneet friikit olivat löytäneet hiihdon kantamuodon uudestaan. Nämä hiihtäjät kaivoivat esiin paitsi vanhat opit, myös telemarkin vapauden ja hiihdon hauskuuden. He halusivat tuntea itsensä vapaiksi tekemään mitä tahansa, aivan kuten Sondre omana aikanaan. Eurooppaan telemarkin uusi aalto saapui 1980-luvulle tultaessa.

Aluksi se oli Suomessa kuten muuallakin Euroopassa pienten piirien toimintaa. 1990-luku muutti kaiken. Telemarkin suosio räjähti. Lähes kaikki varteenotettavat välinevalmistajat alkoivat esittelemään telemarksuksia. Monet takarinteille hamunneet vaihtoivat alppisuksiinsa telemark-siteitä. Tapahtui järjestäytymistä ja myös kilpailutoiminta alkoi. Pian myös perinteisen alppihiihdon puolella tapahtui liikehdintää. Välineitä kehitettiin hiihtäjille, joiden suunta oli rinteiden ulkopuolelle. Alettiin puhua vapaalaskusta. Sitä telemark on parhaimmillaan ollut pian 150 vuotta.

JAA